Politiikkaa sanavarastossa

Julkisuudessa on pitkän aikaa pidetty syyllistämistä pahana asiana. Ketään tai mitään ei oikeastaan saisi syyllistää mistään. Ehkäpä vain syyllistämisestä saisi syyllistää, jos valtakuntamme juoruilevien luokkien edustajat päättää saisivat.

Mutta muistattekos, koska syyllistäminen ilmestyi sanavarastoomme, tai yleisesti käytettyyn kieleen? Pyryharakan pitkä ja kieltämättä ilkeä muisti sijoittaa tuon ilmiön samoihin aikoihin kuin Itä-Blokki sortui. Tänne saimme syyllistää-termin Saksasta. Siellä entiset Itä-Saksan julkisuuden henkilöt vaativat, ettei heitä saisi syyllistää kaikesta tapahtuneesta pahasta. He kun olivat vain joutuneet tottelemaan….

Meillä tuli uusi muotitermi äkkiä käyttöön. Suomeen oli rakennettu kansallista sosialismia, ja tämän hallitun rakennemuutoksen myötä ajettu maan talous tuhoon. Seuranneessa romahduksessa alettiin korostaa, ettei ketään, ei ammattiliittojen jäseniä, ei vasemmiston äänestäjiä eikä sosialismin rakentamista kannattaneita saisi syyllistää romahduksesta tai työttömyydestä.

Hyvin nopeasti meillä levisi käyttöön myös sana verkottuminen. Monenmoisissa yhteyksissä alettiin verkottumiselle ja verkostoille antaa korostetun myönteinen merkitys. Pyryharakan oma tulkinta on se, että vaivalla rakennetut poliittiset juntat ja hyvävelijärjestelmät piti saada suojatuiksi. Politiikasta oli tulossa ruma sana, joten tarvittiin uusia ilmaisuja. Jos sosdem-virkamiesjuntta piti ilmaista toisin, puhuttiin eri viranomaisten verkostoitumisesta.

Oli julkisella sektorilla ilmenneeseen verkottumisen tarpeeseen toki toinenkin aihe. Kuulemma erään hallintosektorin väliportaan virkailija oli virkatietä tehnyt aloitteen, joka koski toisen sektorin väliportaan asioita samalla paikkakunnalla. Kun vastaus virkatietä sitten saapui, oli aloitteen tekijä ehtinyt eläkkeelle ja kuollakin. Piti siis todella löytää jotain uudenlaista. Verkottumisesta tehtiin siis uusi uskonoppi ja iskusana.

Muoti-ilmaisuiden joukkoon tuli taannoin myös puhe sosiaalisista taidoista. Kun puolueasiat ja raaka politiikka haluttiin saada hiukan piiloon, ahkera puhuminen sosiaalisista taidoista antoi uusia aseita vallanpitäjille. Julkissektorilla toimivat ihmiset osoittavat kuulemma nykyään sosiaalisten taitojen puutetta. Ainakin silloin, kun suoritusportaassa yritetään puhua kriittisesti sosdem-päälliköiden päättämistä asioista.

Heidän kannaltaan on ikävää, että sosiaalisten taitojen puute aiheuttaa jatkossa vaikeuksia.

Kirjoittajasta:
Pyryharakka on nimimerkki. Voit lähettää palautetta toimitukselle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s