Talous-Nobel libertaristille

Vernon L. Smith syntyi vuonna 1927 Wichitassa. Hänen perheensä, sukunsa ja tuttavansa olivat kaikki aktiivisia sosialisteja, ja saman aatteen hän peri itsekin.

Taloustieteessä oli todistettu, että täydellisen informaation ja riittävän monen päätöksentekijän tilanteissa markkinat tuottavat tehokkaan tuloksen, jota ei voi parantaa aiheuttamatta haittaa jollekulle. Sosialistina Smith halusi osoittaa, että vastaava ei päde käytännön tilanteissa, ja keksi tehdä laboratoriokokeita vapaaehtoisilla ihmisillä.

Tulokset oli kuitenkin aina resurssien tehokas allokaatio, joten Smith arveli kokeissa olleen virheitä, muutti parametreja ja testasi uudelleen, kunnes lopulta joutui myöntämään markkinoiden toimivuuden kovin epätäydellisissäkin olosuhteissa.

Aluksi Smithin ajatukselle laboratoriokokeista naurettiin: ”Sinun pitäisi tehdä jotain sellaista, jolla tutkija voi elää”, mutta nyt kokeellisesta taloustieteestä on tullut arvostettu tieteenhaara, mitä kuvaa myös tämänvuotisen talous-Nobelin jakaminen Smithille ja toiselle alan tutkijalle.

Smith myös korostaa sitä, miten markkinat ja omistusoikeudet ovat yleensä syntyneet ja syntyvät yhä monilla aloilla ihmisten vuorovaikutuksesta ja ne on usein vain kirjattu lakeihin jälkeenpäin.

”Kaikki ystävälle, ei mitään viholliselle ja laki muukalaisille”, Smith siteeraakin vanhaa sanontaa. Omistusoikeuden suojaavat lait ovat tarpeen, jotta vieraatkin ihmiset voisivat hyötyä kaupasta. Paikallisen kasvokkain tapahtuvan vaihdon rinnalle on tullut entistä enemmän vuorovaikutusta vieraiden ihmisten kanssa, joten tämän tärkeys kasvaa. Toisaalta se, miten ällistyttävän pieni osuus Internetissä tapahtuvasta kaupasta on huijausten kohteena, osoittaa, että hyvin pitkälle päästään jo luottamuksen ja sosiaalisen paineen pohjalta.

Smithin mukaan kaikissa järjestelmissä on ongelmana tiedon hajanaisuus, siksi päätöksenteonkin tulee olla hajautettua. Kaikessa vuorovaikutuksessa – taloudellisessa, poliittisessa ja sosiaalisessakin – kunkin on itse saatava päättää vaihtosuhteistaan: ”maximize the freedom of the individual, subject to the constraint of others in the system.”

Toisaalta Smithin omakin työ osoittaa, että markkinoiden säännöt voivat myös aiheuttaa tehottomuutta. Esimerkiksi Kalifornian sähkökriisien syynä hän pitää kuluttajan puuttuvaa valinnanvaraa; Smith onkin alan merkittävimpiä tutkijoita. Vastaavasti toinen alan nobelisti, Daniel Kahneman, onkin osoittanut, miten ihmiset monesti käyttäytyvät epärationaalisesti. Lisäksi maksimoitava rationaalinen hyötyfunktiokin voi sisältää altruistisia elementtejä. Vapaat markkinat eivät ole ongelmattomia, mutta päätöksenteon keskittäminen poliittiselle järjestelmälle ei suinkaan aina ole vähiten ongelmaton ratkaisu.

Lue koko Vernon L. Smithin haastattelu Reason-lehdestä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s